TASAPAINOSSA TAAS

Otsikkoon liittyen viimeisin tasapainottomuuteni eli flunssani oli  "monia aikasyklejä" sitten. Huomaatko sinä kunnioitetuin lukijani, miksi en tuo tähän tarkkoja aikamääreitä?! Syitä on kaksi (ainakin): 1. muistirakenteeni on voimakkaassa muutoksessa sallimuksestani ja sinunkin sallimuksesta. 2. ajan suhteellisuus nyt tulee yhä enemmän esille muutospotentiaalissamme planeetallamme. 

Minä siis palasin juuri tasapainottomuudestani, eli erikoisesta flunssastani, jollaista minulla ei ole koskaan ollut aiemmin. Kokemukseni kietoutuu yhtenä osana Kalibroitumiprosessiini. Kehossani oli erikoisen voimakkaita kipuja vasta pari päivää kuumeen jälkeen. Kovin kipuilu ajoittui erääseen yöhön, jossa en ollut ollenkaan varma miten tästä selviän! Aivankuin kehossani olisi ollut valon ja pimeyden suuri mittelö, jonka valo onneksi lopulta voitti. Sen yön jälkeen, kun oikeastaan sain vasta aamulla nukutuksi, oivalsin juuri ennen puoltapäivää että nyt olen kulminaatiopisteessä toipumiseni suhteen. Sen myötä tunsin valtavan tärinän, kovan nälän tunteen ja erityisesti kehoni kaipasi suolaa. Huomaa, tämä prosessini tapahtui juuri ennen numerologisen vuotemme 9. päättymistä, sekä juuri ennen talvipäivän seisauksen hetkeä!

Olin juuri muutamaa päivää ennen puhunut kotonani ryhmälleni Mars-planeetan merkityksestä tässä ajassa heidän kartoillaan. Saman iltana muistin, toisten jo lähdettyä, että omalla kohdallani on juuri tulossa Mars/Neptunus konstellaatio, joka usein indikoi erilaisia infektioita jne. Halusin sen kuitenkin, osaltani kieltää: "ei kiitos, ei tätä, mission impossible". No toisin kävi.

Prosessiini osallistui pitkästä aikaa myös yli 26 v. sitten verhon taakse astunut Isäni. Hän oli (ja on) suuri tiennäyttäjäni. Hänen siirtymänsä oli nopea. En vuosiin sitä halunnut hyväksyä ja silti, tiesin jo lapsesta hänen nopean lähtönsä. Se oli meidän sopimus, jonka kumpikin tiesi ennen tänne tuloaan. Mutta en koskaan uskaltanut puhua siitä ääneen. Osa sopimustamme on myös se, että hän jätti henkisen perintönsä minulle. Siksi minä lähdin tälle erikoiselle tielleni ja siksi kirjoitan tätäkin nyt.

Muuten, myös silloin pian hänen lähtönsä jälkeen, rimpuilin silloinkin yön. Se oli kaksinaisuuden suuri yhteenotto jonka polttopisteessä olin. Mutta minä valitsin valon tien!

Isäni siis ilmensi itseään, sillä hän näki nytkin kaipuuni valomaailmoihin. Mutta hän palautti minut lempeästi ja osoitti kiitollisuutta ja iloa sen johdosta, että olin auttanut erästä lähisukulaista eräässä asiassa.

"Sinä oppimishaluinen yksilö, olemme samaa ja samasta lähteestä. Näe ja löydä ikuisuuden ilmentymä itsestäsi, jota kannat jokaisessa solussasi ja ne sykkivät niinkuin sykkii sydämesi. Tule tänään ja kokemuksessasi tietoiseksi siitä, että osa sinusta on täällä, verhon takana, sinulla ei ole milloinkaan aihetta suruun vaan iloon. Tietoisuusmatriisisi asemoituu uuteen ja uudelleen tulevaa varten, tarvitset sitä, se on suurta ja kaunista. Olet etujoukoissa monen muun muuassa, ryhmässä joka johdattaa toisia. Te ja planeettanne alatte ylösnousta, se on suurenmoista!"
(on vaikea eritellä keitä tähän kanavointihetkeen osallistuu, Isäni on siinä ryhmässä, samoin Kryon. Alkaa mennä huimaksi tämä!. Kryon on hiljan sanonutkin, "en ole yksi, mutta edustan ykseyttä".)
Kiitos, kiitos , kiitos!!!

Mika Kristian