Oh yeah, syksy on saapunut kaupunkiin. Tässä muutama päivä sitten ulkona ollessani, katselin kuinka Tervapääskyn poikaset tekivät lentoharjoituksia. Se oli todella kaunista katseltavaa ja niistä välittyi onnistumisen riemu. Aina kun näen tuollaista kepeyttä tunnen pienen piston sisälläni, se muistuttaa minua siitä kuinka hitaasti itse kuljetan kehoani siinä muodossa kuin tällä kertaa olen. Mutta totta kai, hyväksyn silti kaikin puolin tämän olomuodon. Syksy ja Syyskuu siis odottaa meitä, alkava kuukausi on myös syntymäkuukauteni, ehkä siksi syksy on ollut minulle aina vaivatonta ja luontaista aikaa. Ajattele miten jännittävää, kun illat pimenevät ja miten luonto vaihtaa nyt kauniisti väriään. Näen sen myös niin, että valon määrän väheneminen antaa meille ja sinulle tilaisuuden "sytyttää kirkkaammin omat valosi". Syksy on siis myös sisäänpäin kääntymisen aikaa, samoin kun luonto ympärillämme tekee.
Tämän (Tähti✨)pojan kesäduuni, yksi sellainen on kestänyt kohta 15 vuotta. Et välttämättä tiedä mikä sen on, mutta minäpä kerron siitä!. Kun olin hankkinut kuorma-auton ja kaivinkoneen ja niillä tehtyäni palveluja ihmisille huomasin pian, että kuljetuskorkeus on aika mittava. Niinpä keksin, että teen traktorivetoisen matalan kuljetuslavetin kaivinkoneelle, jota voin vetää traktorilla, joka myös minulla oli hankittuna. Muistan innostukseni, vaikka en ollut erityisen kokenut varsinkaan hitsaamisessa ja myös siinä olin vailla koulutusta. Ne eivät kuitenkaan estäneet minua ja näin jo luomukseni valmiina😍. Niinpä olin nähnyt myytävän vanhan ja kapisen rankakärryn raadon. Minähän lähdin katsomaan sitä ja paikka oli Hämeenlinna. Muistan kun myyjä katseli alta kulmien, kun kuuli mitä suunnittelen siitä. Olihan se vaivalloinen projekti mutta voi sitä onnistumisen riemua kun se oli valmis. Lähetin kuvan siitä rankakärryn myyjälle ja hän ei ollut uskoa silmiään. Tässä kohtaa haluan kertoa ja kannustaa sinua lukijani, että tee sitä mitä tunnet sydämessäsi, sinua ohjataan siinä💓. Sittenhän kävi niin että sille tuli ostaja kuin taivaista ja menin myymään sen, tein toisen se meni myös, tein kolmannen jne.. Nyt niitä on tehty aika paljon tähän päivään saakka. Näistä vaiheista ja lavettien kuljetusreissuista asiakkaille voisi kertoa monta tarinaa, ehkäpä niistä lisää myöhemmin. Miksi kerron lavettien valmistuksesta, se on näyttämö niille tapahtumille joista otsikko kertoo ja joista seuraavassa kerron.
Kysymys on siis kolmesta mieshenkilöstä ja jotka kaikki ovat henkimaailmassa ja jotka kaikki ovat tehneet vierailuja lavettityömaallani. Yksi heistä on ollut myös kerran fyysisesti paikalla täällä ollessaan.
1. tulija oli pitkään myös perhetuttavamme ja työtoverini. Teimme pitkään rakennushommia yhdessä ja meillä oli aina hauskaa. Meillä oli usein myös syvällisiä keskusteluja elämästä ja sen tarkoituksesta. Hän kyseli paljon myös minulta Astrologiasta ja tähtimerkeistä ja oppi niistä. Kaiken tämän lomassa teimme samaan aikaan työt mitä piti, tämä oli suurenmoista. Sitten tiemme paljolti erosivat kun muutin kauemmas. Vuosien päästä hänen terveytensä heikkeni jolloin hän alkoi ottaa yhteyksiä. Oli ilo huomata, että sama yhteys välillämme oli tallella. Huomasin, että hänestä tulee huolienergiaa ja syy oli lähestyvä kuolemansa. Kuoleminen oli hänelle mysteeri joka aiheutti myös pelkoa. Viimeiset keskustelumme olivat tärkeitä vaikka ne tapahtuivat puhelimitse. Hän rakasti luontoa ja eläimiä ja opetti minulle paljon asioita niistä. Erityisen hauskaa meillä oli kun teimme vaikka kattoja, työt pysähtyivät hetkeksi kun hän saattoi nähdä tosi korkealla linnun ja tiesi heti mikä lintu sen on sekä sen latinankielisen nimen. Kaiken lisäksi hän pystyi vielä matkimaan monia monia lintujen ääniä. Teimme myös muutamissa hallirakennuksissa metallista runkoja ja siinä tarvittiin mm. hitsaamisen taitoa ja hän oli siinä mestari ja otti aina luontaisesti ne hoitaakseen. Minä olin siinä assarina ja tehden myös "rälläkällä" leikkauksia ja paloja valmiiksi hänelle. Nyt tullaankin hänen tulonsa syyhynsä lavettityömaalleni, hän nimittäin riensi pian kuolemansa jälkeen "apuun", kun olin tuskaillut teräksen lämpöelämisen kanssa kun jatkoin "metallimiehen" urani alussa putkipalkkeja hitsaamalla. Muutenkin olen tuntenut hänen läsnäolonsa useita kertoja, varsinkin alkuvuosina kuolemansa jälkeen. Voitin myös viime syksynä eräässä arvonnassa meedioistunnon palkinnoksi, hän tuli myös siinä yllätyksekseni "läpi"!.
2. tulija lavettityömaalleni on ollut sukulaismies, jolla oli myös rakennusalan yritys. Teimme hänenkin kanssa töitä aika ajoin sekä myös joissain projekteissa myös kolmistaan 1. tulijan kanssa ja mukana oli myös joskus enemmänkin henkilöitä. Hän oli jäljillä jollain tavalla mitä teen henkisellä puolella kuitenkaan täysin ymmärtämättä mitä ne ovat. Ymmärsimme toisiamme hyvin ja hän oli riemuissaan kun muutin aikoinaan samalle paikkakunnalle etelä-pohjanmaalla. Kuvaavaa oli se, että 2-3 viikkoa kuolemansa jälkeen hän tuli luokseni ja sanoi minulle "nyt vasta ymmärrän mitä teet", Hän tarkoitti siis henkisellä puolella. Muistan hänen hämmästyksensä, vaikka oli siis henkimaailmassa. Myös lavettien valmistuksen alkuvuosina minulla oli eräs haaste ratkaistavana nimittäin hitsauksessa sellainen työjärjestys, mikä minimoisi lämpöelämisen. Kerran tulin syömästä ja kävelin rinnettä alas työmaalleni ja tunsin äänekkäät sanat sisälläni "no p_____e, näin se tehdään". Se oli aina hänen tapansa rakennushommissakin kun oivallettiin jotakin😅. Siinä samassa mulla oli ratkaisu pulmaani, tänäkin päivänä teen samalla tavalla. Kiitos🙏. Hänellä oli myös haasteita elämässään mm. loppuvuosinaan, hänen terveytensä heikkeni aika nopeasti.
3. eli kolmannen henkilön vierailu on hieman erilainen. Tapasin hänet erään henkilön kautta ja hän oli tämän henkilön Isä. Olin menossa ensimmäistä kertaa tapaamaan tätä perhettä ja siinä perheessä oli eräänlainen tilanne päällä, mutta tämä Isä toivotti minut tervetulleeksi ja tunsin sydämessäni että hän tuntee jo valmiiksi tulijan ja niinhän se osoittautuikin oikeaksi. Tulimme aina hyvin toimeen ja hänellä oli äärettömän hyvä ja suuri sydän💓 Niin kuin edellä mainitsin hän oli myös yhden päivän mukana kanssani työmaalla eläessäänkin. Mutta koska oli aika kuuma päivä, hain hänelle tuolin jossa hän voisi välillä istua. No eihän hän siinä kauaa pysynyt. Muistan esimerkiksi kun tuli lavetin rungon kääntämisen aika, jonka teen kaivinkoneella (hallinosturin ja hallin puutteessa😅). Hän pomppasi nopeasti tuolistaan kiinnittämään ketjua. Olihan hän itsekin ollut konemiehiä, mutta nyt siis eläkkeellä olleena jo pitkään!. Sain usein kuulla hänen huolestumisestaan, ettei minulle satu mitään. Kerran kerroin hänelle että hyvin on mennyt työt ilman tapaturmia, mutta sitten kerroin että "tänään maalasin merikonttia sisältä ja siinä meinasi lähteä taju ja vielä kesäkuumalla". Kyseinen maali on erittäin väkevä ja vaatisi hengityssuojaimet!. Se oli ilmeisesti jäänyt hänelle mieleen kun hän alkoi siitä seuraavaksi kantaa huolta puolestani. Nyt jokin aika sitten kuulin, että reilu vuosi sitten tämä suurenmoinen perheen Isä oli nukkunut pois. Hän oli käynyt työmaallani niinä aikoina juuri ja myös kuluneen kevään mittaan muistuttamassa aika usein minulle suojaimien käytöstä maalatessani. Hänen tulossaan on ollut aina samanlainen ilo kuin hänellä oli täällä ollessaankin. Sitten ymmärsin myös hänen tulonsa toisen syyn, se oli ilmoitus olemassaolostaan ja että hänellä on todella hyvin asiat. Pian ilmenikin että puolison ja perheen suru oli suuri ja hänen tervehdyksensä meni perille🙏.
Kiitos teille kaikille tulijat ja siitä että olen saanut ja saan kanssanne kulkea💓.
Olemme kaikki yhtä ja yhdessä nyt, aina ja ikuisesti. Luotathan siihen vaikka ihmismielesi ei aina kaikkea ymmärtäisi. Alkua ja loppua ei ole🙏.
Metallimies💙 ja Tähtipoika✨
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti